Kansallinen "myötähäpeä"

    Juhani Seppäsen kolumnissa Kansallinen myötähäpeä (Ilta-Sanomat 8.5.2009) jääkiekko kuvataan lajina, jossa älylliseen toimintaan kykenemättömät miehet vahingoittavat toisiaan väkivaltaisesti säännöistä välittämättä.
    Kirjoittajan mielestä jääkiekko on suomalaisuuden pahinta myötähäpeää. Hän antaa myös hyvin negatiivisen kuvan jääkiekosta. Negatiivisuus ilmenee hänen sanoessaan:"Olut loppui ennen kuin ottelu. Suljin television. Pitkästyttävää katseltavaa." Seppäsen tekstin pääteesi on kuitenkin se, että jääkiekko perustuu sääntörikkomuskiin ja sen varsinainen viihde on kun peli vihelletään poikki ja pelaajat alkavat mätkiä toisiaan nyrkkeillä naaman.
     Asia ei kuitenkaan näin ole. Jääkeikkotappeluilla on suurempi merkitys kuin lajia sivusilmällä seuraava katsoja voi ymmärtää. Tämä vaatii syvällistä tuntemusta ja tietämystä lajista. Itse olen harrastanut ja seurannut lajia tarkasti koko elämäni ajan. Tiedän, että jääkiekkotappeluiden päätarkoitus ei ole vain piristää peliä, koska sen perusluonne on niin tylsä, kuten Seppänen kolmnissaan toteaa. Tosin, tappelu voi olla keino saada oma joukkue syttymään ja näin ollen myös piristämään peliä. Tärkein tarkoitus kuitenkin  näillä tapeluilla on juuri pitää peli siistinä. Sillä, jos pelaaja vahingoittaa kanssapelaaja tarkoituksella, voi hän saada teosta pienen opetuksen nyrkkitappelun merkeissä. Tällä tavoin säästytään suuremmilta ylilyönneiltä ja sääntörikkomuksilta. Esimerkiksi maailman kovimmassa jääkiekkoliigassa NHL:ssä on jokaisessa joukkueessa oma "poliisi", eli pelaaja joka tarkoitettu juuri tätä tehtävää varten. Jokainen voi itse miettiä haluaako käydä vahingoittamassa tarkoituksella vastustajan pelaajaa jos siitä saa korkeintaan muutaan pelin huilin, vai että sen lisäksi saa vielä selkäsaunan vastustajan kaksimetriseltä ja satakiloiselta "poliisilta".
     "Jatkuvia sääntörikkomuksia puolustavat niin pelaajat, valmentajat, urheilujohto, koko lajiorganisaatio, sponsorit, katsojat kuin sääntöjä valvovat erotuomaritkin." Tämäkään Seppäsen väite ei pidä paikkaa. Hän on joko asiasta tietämätön tai haluaa tarkoituksella liioitella asiaa ja antaa negatiivisen kuvan jääkiekosta. Sillä kuka nyt haluaisi puolustella sääntörikkomuksia, jossa saatetaan vahingoittaa pelaajaa. Nämä sääntörikkomukset eivät kuulu lajiin. Niitä tosin tapahtuu, muuta ei niitä kuitenkaa puolusteta. Päinvastoin. Peli halutaan pitää siistinä ja sääntörikkomuksia ei katsota hyvällä. Suuremman ylilyönnin tehnyttä pelaaja yleensä katsotaan halveksivasti.
    Pitää myös muistaa, että jääkiekko on raju peli, jossa sattuu loukkaantumisia välttämättä. Jokaiselle jääkiekon aloittavalle juniorille kerrotaan tämä ja he hyväksyvät sen. Joskus siinä saattaa tapahtua suurempia sääntörikkomuksia ja loukkaantumisia. Jääkiekon hienous lajina ei liity millään tavalla näihin. Jääkiekko on hienoimillaan kun sääntörikkomuksia tapahtuu minimaalisen verran. Seppänen ja muut jääkiekon vihaajat voisivat katsoa esimerkiksi jonkin vanhan Neuvostoliiton pelin. Siinä on jääkiekko hienoimillaan, jossa taito on kaikki kaikessa. Parasta olisi, ettei Seppänen ja muut hänen kaltaiset "analyytikot" eivät analysoisi lajista josta heillä ei ole tarpeeksi tietoaja tuntemusta. Ensikerralla kun Seppänen katsoo jääkiekkoa telkkarista olisi hänen parasta sulkea se samantien ja suunnata vaikka kaupungin teatteriin katsomaan oopperaa.
    

Pakkoruotsi pois

1970-luvulla päätettiin ottaa kouluihin aine nimeltä "toinen kotimainen" eli ruotsin kieli. Suomen väestöstä nykyisin noin 4% puhuu ruotsia. Tämän takia vieläkin koululaisten on opiskeltava ruotsia pakollisena aineena koulussa. Eikö tämä tunnukin turhauttavalta?    Mielestäni tähän asiaan pitäisi puuttua. Pakollinen ruotsi täytyisi saada pois kouluista, sillä ruotsin kieltä ei tarvita kuin muutamassa paikassa Suomessa. Ruotsin kieli voisi olla valinnainen kieli. Näin sen voisi valita opiskelijat, jotka näkevät sen itselleen hyödylliseksi.    Itse en opiskeli ruotsin kieltä yhtään. Sillä mielestäni en tule tarvitsemaan sitä tulevaisuudessa. Ruotsin kielen voisi korvata jollain toisella kielellä, mikä olisi ruotsin kieltä hyödyllisempää asuinpaikkaa nähden. Esimerkiksi täällä Lappeenrannassa olisi paljon hyödyllisempää opiskella venäjän kieltä, sillä venäläiset ostajat  lähes valtaavat lappeenrantalaiset kaupat ja näin ollen venäjän kielestä olisi hyötyä työpaikkaa hakiessa. Ruotsin kieltä voitaisiin taas opiskella esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, koska siellä on enemmän ruotsin kielen käyttäjiä. Mielestäni olisi aika uudistaa tätä 70-luvulla tehtyä päätöstä. Ruotsin kielestä pitäisi tehdä valinnainenkieli.